Viekö Kreikan kriisi kohti liittovaltiota?

FinUnions nettikolumni 13.4.2010

 

Kreikan talous on kriisissä. Leikkauksia pitäisi tehdä todella rajusti ja toimenpiteisiin onkin jo ryhdytty. Nyt on kuitenkin jo todettu toimien riittämättömyys ja se, että Kreikan maksamat korkeat lainankorot syövät tulokset, jotka säästökuurilla on saatu aikaan. Kansa marssii kaduilla, koska leikkaukset ja veronkiristykset koskevat heitä jokaista ja työpaikat ovat vaarassa.

Järkyttävintä asiassa on, että EU:n jäsenmaa on alun perin "korjaillut" tilastojaan paremmiksi päästäkseen euroalueen jäseneksi. Asia tuli ilmi vasta viime syksynä, kun Kreikan hallitus vaihtui. Kriisin ratkaiseminen on erittäin tärkeää muiden euromaiden talouden kannalta ja tekee ongelman yhteiseksi kaikille 16 euromaalle. Syöksykierteeseen joutuminen on jo nyt lähellä muutamalla muullakin euromaalla. Ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä ovat muun muassa Espanja ja Portugali.

Ulospääsyä Kreikan kriisiin on haettu EU:ssa yhteistuumin. Talouskomissaari Olli Rehn on sukkuloinut edestakaisin ja on asiassa paljon vartijana. Hän on julkisuudessa lähes päivittäin ja katseet kohdistuvat häneen. Hyvä niin, koska luotan Olli Rehnin kykyyn hoitaa asiaa. Viime sunnuntaina euromaiden valtiovarainministerit pitivät puhelinkokouksen, jossa päästiin sopuun maksimissaan 30 miljardin lainaamisesta Kreikalle. Asiasta tiedottivat juuri Rehn sekä euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Junker.

Komissio koordinoi jatkossa Kreikalle annettavia lainoja Rehnin johdolla. Näin päättivät ministerit myös eilen. Mahdollista lisälainaa Kreikka saa Rehnin arvion mukaan maksimissaan 10 miljardia euroa Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä. Lainaa Kreikka saa kuitenkin vain, jos se sitä pyytää eikä siihen sisälly mitään muita tukia. Koron tulee myös olla käypä ja tällä hetkellä sen arvellaan asettuvan noin viiteen prosenttiin. Suomea kokouksessa edustaneen Jyrki Kataisen mukaan korko on korkeampi kuin esimerkiksi Suomen lainoissa.

Suurin ongelma Euroalueen sisällä on se, että meillä on yhteinen raha, euro, mutta ei yhteistä talouspolitiikkaa. Sellainen kuitenkin pitäisi olla, jotta toisten maiden taloudellinen tilanne olisi paremmin tiedossa ja ongelmiin osattaisiin etukäteen paremmin varautua. Se poistaisi myös mahdollisuuden tilastoilla kikkailemiseen ja jopa niiden väärentämiseen. Tämä varmaan veisi unionia kohti liittovaltiota, varsinkin, kun euroalueelle on pikkuhiljaa tulossa lisää jäseniä.
Lainan antaminen Kreikalle on varmasti hyvä ratkaisu. On myös hyvä, että on selvästi todettu, että kyseessä ei ole rahallinen apu tai tuki, vaan että kyseessä on käyvällä korolla saatu laina, joka on siis maksettava takaisin. Olisi erittäin vaarallista antaa sellainen signaali muille jäsenmaille, että huijaaminen ja asioiden hoitaminen huonosti eivät isommin haittaa, koska viime kädessä EU tulee ja auttaa kuitenkin. Nähtäväksi jää, riittävätkö Kreikan toimet ja viesti siitä, että jäsenmaat sekä IMF pyydettäessä ovat valmiita rahaa lainaamaan. Toivottavasti, jotta koko euroalue ja muut EU-maat eivät tule vedetyksi suohon Kreikan mukana.