Suomen vienti vaarassa

Nykypäivä 16.4.2010

Ilmastonmuutos on nykyään yksi johtavista ajatuksista myös liikennepolitiikassa. Välillä tämä johtaa myös ylilyönteihin, kuten tapahtuu, kun aletaan asioita katsoa vain yhdenväristen lasien läpi.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti vuoden 2008 lokakuussa meriliikenteen polttoainevaatimuksista. Päätöksen mukaan merenkulussa tulee siirtyä raskaasta polttoöljystä dieseliin vuoteen 2015 mennessä. On laskettu, että tämän seurauksena merikuljetusten hinnat nousisivat 30 -50 prosenttia. Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n laskelmien mukaan tämä toisi jopa miljardin lisäkustannukset Suomelle.

Epäreiluksi asian tekee se, että vaatimukset koskevat vain Itä- ja Pohjanmerta sekä Englannin kanaalia, ei esimerkiksi Välimerta. Rikkipitoisuuden yläraja on nyt 1,5 prosenttia ja alun perin tarkoitus oli laskea se 0,5 prosenttiin. IMO:n päätöksen mukaan kuitenkin edellä mainituilla, niin sanotuilla erityisalueilla raja laskeekin 0,1 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä, mutta muualla 0,5 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

On aivan selvää, että jotkut saavat tästä mainittavaa hyötyä, eikä kaikkia kohdella tasapuolisesti. Polttoaineen saatavuus on yksi suuri ongelma, toinen on laivojen sopimattomuus nykyisellään näin vähärikkisen polttoaineen käyttöön. Kukaan ei ole myöskään ennen päätöstä huomannut laskea kuinka suuri hyöty ympäristön kannalta loppujen lopuksi on 0,5:n ja 0,1 prosentin laskun välillä. Jälkeen päin on havaittu, että se ei ole merkittävä.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa miljardin lisälasku ei ole tervetullut. Yhtään lisäkustannuksia viennille tai tuontikuljetuksille ei tarvita. Ilmaston lämpenemisen kannalta myöskään ei vaikutus ole kovin merkittävä, koska rikkipäästöissä on kyse ilman pienhiukkasista ja niiden vähentämisestä. Tähän taas löytyisi muitakin keinoja kuin polttoaineen koostumuksen muuttaminen. Muun muassa niin sanottuja rikkipesureita ei ole vielä tutkittu lainkaan.

Logistiikkakustannukset Suomessa ovat jo nyt pitkiä ja kalliita. Niiden lisähinta meriliikenteestä riippuvaiselle ulkomaankaupalle on katastrofaalinen. Päätös vääristää kilpailua eikä esimerkiksi Venäjä ole päästöjen alennuksessa mukana. Ruotsalaiset ovat ilmoittaneet, että jos päätös tulee voimaan, he siirtävät kuljetuksensa maanteille. Rekkojen päästöt ovat moninkertaiset laivoihin verrattuna, joten päädymme plus - miinustilanteeseen tai jopa pakkasen puolelle.

Kysyin asiasta sekä ilmastokomissaari Connie Hedegaardilta että liikennekomissaari Siim Kallasilta alkuvuonna kuulemisten yhteydessä. Molempien kanta oli aika ympäripyöreä ja minulle jäi vaikutelma, ettei asiasta tiedetty siinä vaiheessa tarpeeksi. Teollisuusjärjestöt ja eurooppalaiset varustamot ovat aktiivisia ja asiaan yritetään vielä saada aikaan muutosta. Toivotaan, että komissio tekee riittävät vaikutusselvitykset ja että niiden seurauksena komissio antaa IMO:lle uuden, perustellun ehdotuksen.