Pelastetaan Itämeri (Länsi-Suomi)

Kesän ja lomien tullessa on aika siirtyä rannoille ja mökeille. Meillä suomalaisilla on periaatteessa onnea. Meidän ei tarvitse matkustaa kauas, vaan voimme virkistäytyä oman Itämeremme rannoilla. Lapsuuden lämpimiä kesiä muistellessa huomaa kuitenkin, että todellisuus on tänään aivan toinen. Enää ei voi sukellella kirkkaassa merivedessä. Mitä lämpimämpi kesä on, sitä kammottavammassa kunnossa on merivesi. Laiturin päästä näkee tuskin meren pohjaa. Sinilevästä on tullut jokakesäinen riesa, ja vaikka levät eivät vielä olisikaan ehtineet valloittamaan koko rantaa, ei likaisessa ja sameassa vedessä tee mieli uiskennella.

Euroopan laajennuttua vappuna 2004 tuli Itämerestä käytännössä EU:n sisämeri. Itämeren alueella asuu 90 miljoonaa ihmistä. Alue on ollut merkittävä tekijä Euroopassa jo Hansaliiton ajoista lähtien.

Tällä hetkellä EU tukee Välimeren aluetta vuosittain miljardeilla euroilla. EU:n pohjoista ulottuvuutta on vastaavasti tuettu parilla sadalla miljoonalla eurolla. Itämeri on kuitenkin EU:n sisämeri siinä missä Välimerikin. Kokoomuksen europarlamentaarikot haluavatkin kehittää Pohjoista ulottuvuutta Itämeri-strategiaksi, jossa rantavaltiot, Venäjä mukaan lukien, olisivat kaikki tasa-arvoisia partnereita. Itämeren rantavaltiot ovat kehittäneet omia toimenpiteitään meren suojelemiseksi. Olin itsekin mukana hallituksen Itämeri-työryhmässä. Yksittäisen maan toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan yhteistyötä ja todellisia resursseja.

Itämeri on sisämeri, erilainen kuin valtameri. Se on maailman suurin murtovesiallas, valtameristä poiketen matala, hyvin herkkä merialue. Meren saastuminen on ollut ihmisten aiheuttamaa. Pelkästään Suomen satamissa käy yli 70.000 laivaa vuodessa. Tavaraliikenteestämme 80 % kulkee meriteitse. Öljyä kuljetetaan vuosittain noin 100 miljoonaa tonnia ja määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosina. Pelkästään Suomessa käytetään päivittäin noin 70.000 erilaista kemikaalia, osan päätyessä Itämereen. Erityisen ongelmallisia ovat suurten maatalousmaiden fosfori-, typpi - ja muut päästöt, jotka kuormittavat merenpohjaa ja aiheuttavat eliöstölle ja kalakannalle vuosikymmenien haitan. Puhdistamattomat jätevedet, laivojen pilssivedet… Ei Itämeri voi olla kaatopaikka. Siksi meidän tulee myös ottaa vastuu korjaavista toimenpiteistä.

Itämeri-strategian rahoitus oli esillä ensimmäistä kertaa parlamentissa toukokuussa EU:n talouden suuntaviivoja miettivässä valiokunnassa. Itämeri-strategialle esitetty rahoitus valitettavasti kaatui valiokunnassa sosialistien ja vihreiden vastustukseen. Raportti tulee täysistuntokäsittelyyn kesäkuussa. Siellä toivottavasti kaikki Itämeren alueen europarlamentaarikot puoluekantaan katsomatta saavat omat ryhmänsä Itämeri-strategian taakse.

Itämeri-strategian oma budjettilinja ei ole mikään itseisarvo. Haluan Itämeri-strategian avulla antaa mahdollisuuden myös tuleville sukupolville uida, kalastaa tai muuten vain virkistäytyä Itämeren rannoilla.