Kreikan talous kuriin, mutta ei hinnalla millä hyvänsä

Nykypäivä 12.3.2010

Kreikan talous on kriisissä. Leikkauksia pitäisi tehdä todella rajusti, jotta siellä päästäisiin edes jollain tavalla tasapainoon. Kaikki jo ehdotetut toimenpiteet koskevat tavallista kadunmiestä ja -naista kovalla kädellä, mutta eivät riitä alkuunkaan. Ihmiset ovat kadulla osoittamassa mieltään leikkauksia vastaan. On selvää, että he protestoivat, koska verot nousevat, palvelut heikkenevät ja jopa oma työ saattaa olla vaarassa. Jotain pitäisi kuitenkin tehdä.

On järkyttävää, että EU:n jäsenmaa on alun perin huijannut ja "korjaillut" tilastojaan paremmiksi päästäkseen euroalueen jäseneksi. On myös kestämätöntä, että yhteiseen raha-alueeseen kuuluva maa on joutunut tällaiseen tilaan. Kriisin ratkaiseminen on erittäin tärkeää muiden euromaiden kannalta, jotta ne eivät seuraa syöksykierteeseen perässä. Ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä ovat muun muassa Espanja ja Portugali.

Ulospääsyä Kreikan kriisiin on haettu EU:ssa yhteistuumin. Talouskomissaari Olli Rehn on sukkuloinut edestakaisin ja on asiassa paljon vartijana. Hän on julkisuudessa lähes päivittäin ja katseet kohdistuvat häneen. Hyvä niin, koska luotan Olli Rehnin kykyyn hoitaa asiaa.

Viime aikoina eri maiden johtajat ovat väläytelleet erilaisia ratkaisuja kriisin ratkaisemiseksi. On keskusteltu muun muassa rahallisesta tuesta Kreikalle. Viimeksi tätä mieltä oli Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy. Olen tästä vahvasti eri mieltä. On erittäin vaarallista antaa sellainen signaali muille jäsenmaille, että huijaaminen ja asioiden hoitaminen huonosti eivät isommin haittaa, koska viime kädessä EU tulee ja auttaa kuitenkin.

En halua antaa suomalaisille sellaista viestiä, että omassa maassa vyötä on kiristettävä, mutta samanaikaisesti avustetaan toista maata miljoonilla euroilla. Toisten laskuja ei tällaisessa tilanteessa vain pidä lähteä maksamaan. Kreikan, kuten muidenkin maiden on autettava itse itseään. Suoralla rahallisella tuella vain lykkäisimme ongelmia tuonnemmaksi. Kreikan on itse mietittävä, miten se muuttaa rakenteita niin, että ratkaisu on kestävä.

Viikolla EU-maiden johtajat antoivat tiedonannon, jossa todetaan, että Kreikan tulee laskea budjettivajettaan 4 prosentilla vuoden 2010 aikana. Selvää on, että komission esitysten ja Kreikan itsensäkin ilmoittamien toimien loppu ei ole tämän vuoden joulukuussa, vaan niitä on jatkettava vielä pitkään. Tiedonannossa todettiin myös, että neuvosto tulee tarkkaan seuraamaan tilannetta ja on valmis toimimaan koko euroalueen talouden turvaamiseksi. Nähtäväksi jää, riittävätkö nämä toimet, jotta koko euroalue ja EU-maat eivät tule vedetyksi suohon Kreikan mukana.