Komissaarista komissaariin

Maaseudun Tulevaisuus 27.1.2010

Tulevan EU:n komission ehdokkaiden kuulemisralli on vienyt pari viime viikkoa työajasta. Mutkia ja kurveja on ollut matkassa ja ehdokkaiden nimiäkin on vaihdettu. EU:n uskottavuus on ollut koetuksella, kun uuden komission nimittäminen on venynyt ja ilman toimivaa komissiota on oltu jo yhdeksän kuukautta. Tilanne alkaa muistuttaa jo Belgian valtiota, joka sinnitteli ilman hallitusta kokonaisen vuoden.

Suomen ehdokas, komissaari Olli Rehn, oli ensimmäisten kuultavien ehdokkaiden joukossa. Kommentit hänestä olivat aluksi myönteisiä. Muutamaa päivää myöhemmin alkoi nousta arvostelua liberaalien Rehniä kohtaan. EPP:n bulgarialainen komissaariehdokas Rumiana Jeleva joutui kuulemisessa tiukoille ja ilmeisen perusteettomien syytösten kohteeksi. Komissaariehdokas, demarien Maros Sefcovic joutui tulilinjalle jo ennen kuulemistaan omien romanilausuntojensa vuoksi.

Tasapainon säilyttämiseksi ja poliittisen pelin nappulaksi piti siis löytää myös liberaali ja tällä kertaa se oli Rehn. Poliittisten ryhmien luottamus toisiinsa oli mennyttä ja kaikki yrittivät puolustaa omiaan kampittamalla muita.

Asian alkulähteet nähtiin jo loppukesästä, kun demariryhmä lähti vastustamaan komission puheenjohtajan Manuel Barroson valintaa. Tuolloin oli selvää, että komissaarivalinnoissa jatkuu sama tahti.

Komissaarikiistan lopuksi demarit saivat poliittisen ruumiinsa, kun Jeleva ilmoitti vetäytyvänsä ja tilalle nimitettiin Kristalina Georgieva. Pian tämän jälkeen kaikki muut komissaarit saivat puoltavan kirjeensä, Georgievan kuuleminen on vasta edessä.

Myönteisenä asiana pitää mainita se, että jotkut komissaariehdokkaista pärjäsivät oikein hyvin. Maatalouskomissaariksi ehdolla olevaan Romanian Dacian Ciolosiin suhtauduttiin aluksi suurella varauksella. Romania on yksi EU-maista, jossa on eniten maataloustukien väärinkäytöksiä. Tämä sujuvasti ranskaa puhuva herrasmies kuitenkin selvisi kuulemisestaan hyvin. Hänen vastauksistaan kävi ilmi, että kyseessä ei ole kovin jyrkästi uudistusmielinen eikä liberaali komissaari. Tämä taas on Suomen kannalta myönteinen asia. Jatkossa meillä voi vielä olla mahdollisuuksia Suomen erityisolojen huomioonottamisessa.

Bulgarialainen meppi Mariya Nedelcheva kysyi puolestani omaan kysymykseensä liittyen, miten komissaari aikoo säilyttää maatalouden erityisalueilla, kuten esimerkiksi pohjoismaissa. Itse olin liikennevaliokunnan kuulemisessa samaan aikaan. Ciolos vastasi, että hän tietää hyvin tiettyjen alueiden erityispiirteet. Ciolos toisti, että maataloutta on voitava harjoittaa koko EU:n alueella. Hän jopa väläytti maatalousrahojen määrän nostamista, mikä ei kaikkia miellyttänyt.

Kaikki komissaariehdokkaat vakuuttivat yhteistyön parlamentin kanssa olevan yksi heidän prioriteeteistaan ja maatalouskomissaarin suusta kuultuna, se on erittäin hyvä asia. Lissabonin sopimuksen mukanaan tuoma parlamentin lisääntynyt valta maatalousasioissa pitääkin huomioida. Se pitäisi myös suomalaisen maa- ja metsätalousministerin muistaa, jos halutaan pärjätä jatkossa.