Katse kääntyy liittovaltion suuntaan

Uusi Suomi 11.5.2010

Draama nimeltä Tapaus Kreikka näyttää nyt päättyvän toisenlaiseen loppukohtaukseen kuin perinteiset näytelmät. Näyttämölle ei jää yhtään ruumista, kiitos lähinnä Olli Rehnin. EU:n komission aloitteilla tilanne on saatu hallintaan ja kauhuskenaariot väistyvät, vaikka kreikkalaiset protestoivat yhä kaduilla.

Euroopan talouden tulipalo on siis sammutettu tai ainakin saatu hallintaan, kuten termi kuuluu. Markkinat rauhoittuvat, kun media levittää pelastussanomaa. Liioiteltua tietenkin, mutta sellainen vain on viestinnän trendi. Olennaista on nyt nähdä, että hallintaan on saatu Kreikan palopesäke, mutta hiukankin pitemmällä tähtäyksellä riskejä on riittävästi. Tarvitaan seuraava askel. Velkaantuneiden euromaiden taloudet pitää välttämättä saada hallintaan. Siihen pelastuspaketti ei paljoa auta, se on tarkoitettu kriisejä varten. Pysyvämpiä tuloksia varten tarvitaan muita toimia.

Tämä tarkoittaa sitä, että euroalueen ja koko unionin taloudenpito pitää saada kontrollin alle. Käytännössä yhteisen rahapolitiikan lisäksi pitäisi luoda myös yhteinen talouspolitiikka. Muuten eri rahapolitiikkakaan toimi. Mikä on todistettu. Olli Rehnin ajatuksen mukaisesti pitäisi jäsenmaiden budjetit saada kontrolloiduiksi komissiossa ja luoda talouteen liittyvä kontrollisjärjestelmä.

Ajankohtaisen tilanteen jälkeen siis pitäisi tehdä perusteisiin menevät johtopäätökset, jotka ovat aika rankkoja. Ruma sana on kuitenkin sanottava niin kuin se on: on siirryttävä liittovaltion suuntaan. Monilla, myös minulla se tarkoittaa ajattelun tarkistamista. En ole liittovaltion kannattaja, mutta ajattelua on pakko tarkistaa, jos Euroopan halutaan edelleen kehittyvän.

Tapaus Kreikan positiivinen puoli on, että Euroopan vaihtoehdot ovat tulleet selvästi esille. Sokea Reettakin näkee ne nyt. Niitä on tasan kaksi: 1) tiukempi talouskuri eli federatiivinen, liittovaltiosuuntainen kehitys tai 2) heikompi ja huonompi unioni toistuvine talouskriiseineen. Sekin on vielä sanottava, ettei mitään yhtäkkisiä puhdasoppisia ratkaisuja ole. Haluttu suunta on vain täsmennettävä ja sen toteuttamiseksi on luotava instrumentteja ja pitkäjänteisyyttä.

Helpommin sanottu kuin tehty. Hyvä on myös muistaa, että tie helvettiin on kivetty hyvin aikomuksin. Tapaus Kreikka toteutui, kun ummistettiin silmät ongelmilta, jotka olivat nähtävissä jo ajat sitten. Vieläkin tapaus Kreikan ratkaisun tiellä oli kaksi vakavaa estettä, jotka vaikuttavat erityisesti poliitikkojen käyttäytymiseen: Kreikan kansa ja Kreikkaa auttavien maiden kansat. Rahoituspaketti on rauhoittanut markkinat, mutta ei välttämättä äänestäjiä. Siksi tarvitaan komission lujaa otetta.

Toiseksi poliittisilta puolueilta kysytään vastuuntuntoa, mikä vaalien edellä on usein kohtuutonta. Esimerkiksi Suomessa, alkaneen vaalikampanjan ennuste ei ole hyvä. Soini on oma lukunsa, mutta Suomen sosiaalidemokraattien rynnistykseen populismin markkinoille olen pettynyt. Eero Heinäluomalle näyttää kelpaavan mikä tahansa oljenkorsi. Vaikka demarit saisivat itsensä ylös kannatuksen hetteiköstä juoksemalla perussuomalaisten perässä, joutuvat he kuitenkin ratkomaan juuri samoja kysymyksiä kuin porvarihallitus nyt. Nyt saattaisi porvarien olla aika ryhdistäytyä ja antaa yhteinen vastaus edessä oleviin ongelmiin - mukaan lukien EU:n pitkän tähtäyksen kehitys.