EU:n uusi alku

Advokaatti 11.3.2010

Tätä kirjoittaessa Strasbourgin lumisateessa, olemme juuri valinneet EU:lle uuden komission. Vihdoinkin, voisi sanoa. Matka on ollut pitkä ja eri syistä johtuen olemme olleet ilman "hallitusta" kohta kymmenen kuukautta. Tämä on halvaannuttanut EU:n toimintaa, eikä mitään uutta lainsäädäntöä ole tullut pitkään aikaan.

Komissio vaihtuu aina jokaisen vaalikauden alussa. Europarlamentin vaalit olivat viime kesänä, mutta enää huhtikuun jälkeen komissio ei antanut uusia lakialoitteita. Heinäkuussa piti valita uusi komission puheenjohtaja, joka tässä tapauksessa oli edellisen komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso. Parlamentin vasemmistoleiri kuitenkin päätti lähteä häntä vastustamaan ja seurauksena oli se, että valinta saatiin tehtyä vasta kesälomien jälkeen syyskuussa.

Tämän jälkeen alkoi muiden komissaarien nimitysprosessi jäsenvaltioissa. Kuten mediassa pitkin syksyä saimme nähdä, Suomessakin ehdokkaita EU:n eri korkeisiin virkoihin oli enemmän kuin tarpeeksi. Kierroksen alkuvaiheessa näytti siltä, että sosialistiryhmä olisi ollut saamassa EU:n presidentin viran ja liberaaliryhmä korkean edustajan, niin sanotun ulkoministerin viran. Myöhemmin, demarien huomattua, että presidentin valta supistui, he halusivatkin ulkoministerin viran itselleen. Tässä vaiheessa Suomen komissaari Olli Rehn oli vahvasti keskusteluissa mukana.

Sosialistien valittua korkean edustajan paikalle englantilaisen Catherine Ashtonin ja liberaalien nimitettyä presidentin paikalle Herman van Rompuyin, Suomen osaksi jäi "tavallisen" komissaarin salkku. Seuraava vääntö käytiin siitä, kuinka painavia salkkuja ja millaisella työnjaolla komission puheenjohtaja Barroso halusi muodostaa kabinetteja. Itse olin koko ajan sitä mieltä, että Suomen kannattaisi keskittää voimansa yhteen hyvään ehdokkaaseen, Olli Rehniin, sen sijaan, että nimiä heiteltiin joka suunnasta. Rehn on Barroson suosiossa ja on hoitanut tehtävänsä edellisellä kaudella erinomaisesti.

Loppusyksystä Rehnin salkuksi selvisi raskaan sarjan paikka, eli talous- ja raha-asioista vastaava komissaari. Kaikkien jäsenmaiden nimitettyä omat ehdokkaansa alkoivat parlamentin kuulemiset. Näissä valiokuntien kuulemisissa komissaarit vastaavat parlamentin jäsenten kysymyksiin ja kertovat tulevasta politiikastaan pestinsä hoidossa.

Olli Rehn oli ensimmäisten kuultavien joukossa ja ensikommentit olivat myönteisiä. Tämän jälkeen alkoi poliittinen peli. Parlamentti halusi näyttää valtaansa ja poliittiset ryhmittymät alkoivat puolustaa omiaan hyökkäämällä toisia vastaan. EPP:n bulgarialainen komissaariehdokas Rumiana Jeleva joutui kuulemisessa tiukoille ja ilmeisen perusteettomien syytösten kohteeksi. Slovakian demariehdokas, Maros Sefcovic joutui koville jo ennen kuulemistaan, johtuen aikaisemmista lausunnoistaan romaniväestöstä. Tämän jälkeen piti löytää myös liberaali uhrattavaksi ja parlamentti halusi poliittisen ruumiin. Tähän kovaan poliittisen peliin nappulaksi joutui Olli Rehn ja hänen esiintymistään alettiin arvostella ponnettomaksi.

Asia raukesi, kun paineen käytyä liian korkeaksi Bulgarian Jeleva ilmoitti vetäytyvänsä ja uusi ehdokas, Kristalina Georgieva nimitettiin saman tien. Komission valinta tammikuussa kaatui siihen, että Georgievan kuuleminen piti järjestää myös ja aikaa sille löytyi vasta tammikuun lopusta.

Kaiken edellä kerrotun, poliittisen hiekkalaatikkoleikin ja poliittisten ruumiiden jälkeen, parlamentti siis valitsi uuden komission helmikuun istunnossa. Nyt pitää päästä nopeasti työn alkuun, jotta halvaantuneesta tilasta päästään tositoimiin.