Kulttuurivuoden alku upea - mutta ohjelmassa on vielä täydennettävää
Turun kulttuuripääkaupunkivuosi on saanut hyvän avauksen. Maailman turuilla ja toreilla on saatu myös kohtuullisesti julkisuutta kulttuuripääkaupunkivuodelle.
Kulttuurivuoden ohjelmatarjonta näyttää monipuoliselta ja runsaalta. Tähän mennessä kansiin on koottu "virallinen" ohjelma, mikä saanee vielä vuoden mittaan täydennystä. Näin täytyykin olla: kulttuurin tulee elää ajassa ja muokkaantua tekijöiden, ajan tapahtumien ja yleisön toiveiden mukaan. Tässä vaiheessa on varmaan kuitenkin lupa esittää myös pientä kritiikkiä, tai ainakin kysymyksiä ohjelman suhteen. Vielähän on mahdollisuus korjata vikoja ja täydentää puutteita.
Ensimmäiseksi ihmettelen sitä, millaiset tapahtumat ovat päässeet viralliseen ohjelmaan ja mitkä jääneet sen ulkopuolelle. On hämmentävää, ettei ulkosuomalaisten suuri kokoontuminen Turkuun kuulu kulttuurivuoden ohjelmistoon. Tai miksi taas haitaripaini urheilupuistossa on kulttuurivuoden ohjelmistossa, mutta Paavo Nurmen juoksu ei. Muutenkin urheilun puuttuminen kulttuurivuoden ohjelmistosta on hämmentävää, onhan Turku selkeästi myös eurooppalainen urheilukulttuurikaupunki.
Merkittävin kritiikkini kuitenkin kohdistuu Itämeri-teeman vaatimattomaan esiintymiseen ohjelmistossa. Itämeri esiintyy joissakin ohjelmakohdissa, mutta hyvin, hyvin pienellä. Mitään suurta tai kattavaa teemaa siitä ei ole kulttuurivuodelle rakennettu. Mielestäni siitä olisi sellainen pitänyt tehdä, sillä juuri Itämeren yhteys nostaisi kulttuurivuoden yleiseurooppalaiseen tietoisuuteen. Itämeri-teema voisi olla myös Turun kulttuurivuoden anti Euroopalle.
Itämeri-teeman kohottaminen kulttuurivuoden keskiöön on vieläkin mahdollista. Näyttävä kansainvälinen seminaari tai tapahtuma on tällä aikataululla vaikeaa järjestää, mutta ei mahdotonta. Onhan Turusta hyviä yhteyksiä Itämeren keskeisiin maihin ja Brysseliin. Operointi tosin kuuluisi tässä vaiheessa kaupungin rooliin.
Itämeri kytkee Tallinnan ja Turun kulttuuripääkaupunkivuodet toisiinsa, se rakentaisi siltaa Pietariin, se merkitsisi siltaa Saksan kautta Keski-Eurooppaan. Ja ennen muuta se muistuttaisi suomalaisen kulttuurin juurista, sekä Turun keskeisestä asemasta suomalaisen kulttuurin kehittymisessä.


