Ei luovuta porvariyhteistyön ajatuksesta
Hannu Takkulan ja minun ajatus keskustan liittymisestä Euroopan parlamentin EPP-ryhmään sekä kokoomuksen ja keskustan yhteistyön kehittämisestä sai aika odotetun vastaanoton. Monet poliitikot reagoivat kuin Pavlovin koirat. Sylki alkoi erittyä pelkästä sanasta kuten Pavlovin koirilla vihellyksestä niiden luullessa sen merkitsevän liha-annosta. On tavallista, että poliitikot ehdollistuvat niille tekijöille, joiden turvin he ovat politiikkaan nousseet.
Toinen seikka on, että toimittajat kysyvät reaktioita sellaisilta tahoilta, josta tietävät saavansa kriittiset vastaukset. Se toimintatapa pitää ymmärtää, kun juttuja tarkastelee.
Sen verran isosta asiasta kuitenkin on kyse, että siihen kannattaa palata. Emme tätä tähän jätä, emmekä masennu.
Kerrataan ensi perusajatus. Asian ydin on siinä, että kokoomuksen, keskustan, Rkp:n ja kristillisten suomalainen ryhmä olisi vahvempi tekijä Euroopan Kansanpuolueen EPP:n ryhmässä kuin suomalaiset nämä porvaripuolueet hajaantuneina keskustaoikeiston ja liberaalien ryhmiin kuten nykyään on asiaintila. Kyseessä on siis kansallinen etu. Mikään mahtitekijä pienen maan yhteinen ryhmä ei tietenkään olisi, mutta vahvempi kuin nykyinen hajaannus. Ja EPP:n ryhmä on parlamentin suurin, joten Suomen kannalta olisi viisasta panostaa siihen. Se antaisi joka tapauksessa suurempia vaikutusmahdollisuuksia ja korostaisi suomalaisten asiaa siellä missä suuri osa kansallisesta lainsäädännöstämme nykyään saa alkunsa.
Mahdolliseksi tällaisen liikkeen tekisi se, ettei keskustan ja kokoomuksen välillä ole sellaisia poliittisia eroja, jotka asettavat ne automaattisesti eri kehyksiin. EPP ei myöskään ole konservatiiviryhmä, vaan keskustaoikeistolainen puolue. Tämä on virallisestikin vahvistettu, kun brittikonservatiivit ovat perustaneet oman konservatiiviryhmänsä. Toki keskustaoikeistolaisuudesta löytyy erilaisia sävyjä. Keskusta ja kokoomus ovat lähempänä toisiaan kuin esimerkiksi kokoomus ja kristilliset, jotka kuitenkin mahtuvat samaan ryhmään.
Edelleen on huomattava, että monista maista EPP:n piirissä on useampia kuin yksi puolue. (Tähän esimerkjeä) Myös Virosta kuului Euroopan keskustaoikeistolaiseen ryhmään kaksi puoluetta ennen kuin Isänmaaliitto ja Res Publica yhdistyivät.
Aika tällaiselle liikkeelle olisi juuri nyt korkea. Se vahvistaisi porvariyhteistyön ajatusta lähdettäessä seuraavien eduskuntavaalien vaalikampanjoihin. Sekä Suomessa että Ruotsissa tavoitellaan nyt porvarihallituksen jatkoa, mitä yhteistyö Euroopan parlamentin tasolla vahvistaisi. Kokoomuksen ja keskustan johdot Suomessa ovat selvästi hallitusyhteistyön jatkon kannalla, se on käynyt selväksi. Huolimatta vaalikampanjoissa välttämättömistä omista eduista ja painotuksista yhteistyö on taktiikka suurempi asia.
Aika hassua olisi, jos kymmenien vuosien kansalliset ennakkoluulot jäisivät hallitsemaan kuvioita Euroopan parlamentissa, joka kuitenkin on nimenomaan uusi elementti myös kansallisen tason politiikassa. Siksi keskustan ja kokoomuksen johdoissa kannattaisi miettiä, miten ehdottamamme liike tehtäisiin. Kyse ei saisi olla pelkästään keskustan siirtymisestä EPP-ryhmään, vaan siinä pitäisi korostaa myös uudenlaista kansallista yhteistyötä Euroopan tasolla.


